7.7. turnauspäivä – Vieraanamme Palloliiton viestintäpäällikkö, ex -futistähti Taru Nyholm

Helsinki Cupin ennätyksellinen tyttöfutisbuumi ilahduttaa ex-futistähteä – ”Seuroissa pitää luoda mahdollisuuksia yhtä lailla tytöille ja pojille”

G10. Finaali. EBK – Kasiysi. Helsinki Cup 13.7.2019. Photo: Jussi Eskola

Taru Nyholmin ensimmäinen muisto Helsinki Cupista on kipeää sorttia. Junioripelaajana 1980-luvulla Nyholmin edustama Puistolan Urheilijat oli raivannut tiensä suurturnauksen loppuotteluun, mutta kirkkain mitali jäi saamatta.

”Hävisimme finaalin taiwanilaiselle tyttöjoukkueelle 0–1. He tekivät maalinsa vapaapotkusta, joka oli vihelletty minun rikkeestäni. Helsinki Cup oli ensimmäinen turnaus, jossa pääsin pelaamaan ulkomaisia joukkueita vastaan. Oli hienoa huomata, että muualla maailmassa jalkapalloa pelataan eri tavalla kuin Suomessa. Sieltä oppi paljon uusia asioita”, Nyholm kertasi Inka Korhosen haastattelussa Helsinki Cupin Facebook-livessä.

Futishuuman jatkaminen vaatii työtä, työtä, työtä

Nyholm on entinen pelaaja ja nykyinen valmentaja sekä Palloliiton viestintäpäällikkö. Hän on iloissaan todistanut Suomessa kasvanutta futishuumaa, jota hän toki on työnsä puolesta ollut mukana rakentamassa.

”Onhan tämä upeaa aikaa, josta saa nyt nauttia! Samaan aikaan emme voi hetkeksikään pysähtyä fiilistelemään. Nyt kun olemme saaneet ihmiset kiinnostumaan jalkapallosta, meidän pitää paiskia joka päivä vieläkin enemmän töitä, jotta laji aidosti lunastaa asemansa merkityksellisenä osana yhä useamman suomalaisen arkea”, Nyholm muistuttaa.

Tyttöfutisbuumi näkyy Helsinki Cupissakin

Sama pätee Nyholmin mukaan niin mies- kuin naisfutikseen. Tyttöfutiksen nousua kuvastaa hyvin se, että Helsinki Cup teki tänä vuonna kaikkien aikojen ennätyksen osallistuvien tyttöjoukkueiden määrässä. Viheriöillä viilettää tämän viikon aikana 200 tyttöjoukkuetta. Nyholm näkee, että keskeisin tekijä tyttöjen ja naisten futisbuumiin on suomalaisissa seuroissa tehtävä työ.

Yksi periaate on kiveen hakattu

Nyholm valmentaa Helsinki Cupissa HJK Akatemian 2008-syntyneitä tyttöjä. Hän löytää pelaaja-Tarun ja valmentaja-Tarun väliltä sekä yhtäläisyyksiä että eroja.

”Temperamentti on tasoittunut muttei poistunut kokonaan, eikä pidäkään poistua. Valmennustyötä ei kuitenkaan voi tehdä muutoin kuin oman persoonansa kautta: lapset tunnistavat sen, jos et ole oma itsesi ja esität muuta. Valmentaessaan ihminen kehittyy ja särmät hioutuvat. Lapset opettavat minua ja toisaalta opin jatkuvasti myös itsestäni, mikä valmennuksessa minua motivoikin eniten. Periaate, josta en valmentajanakaan tingi on, että asiat pitää tehdä alusta loppuun asti täysillä”, Nyholm kertoo.